Archive for the ‘Häät’ Category

Me ollaan lomalla

tiistai, lokakuu 19th, 2010

…ja nyt kai jo voi sanoa missä; Hong Kong (tällä hetkellä), ja tätä kai voi jo kutsua näköalaksi:

Hiukan tietty pistää hirvittään kun tietää että eihän tuo ole edes keskusta, vaan joku lähiö joka sattuu näkymään meille hotellin ikkunasta sumuisena päivänä. Kääks, täällä me kikkaillaan toistaiseksi. Vaikka kylän ei pinta-alalta paljoa ole Poria isompi, on väestöä tänne ahtautunut kuitenkin yli 7 miljoonaa henkeä (enkä edes tiedä sisältääkö tuo luku luvalliset ja luvattomat, paikalliset, apulaiset vai ketä). Kuitenkin paljon. Ja kun tällä suunnalla ollaan niin toki käydään myös rajan toisella puolella eli Kiinassa.

En edes pyydä arvaamaan paljonko on koruideaa jäänyt käteen jo nyt, PALJON. Ihana Pori, pieni rakas asuinkyläni ja oma mielikuvitukseni ei aina jaksa innostaa ja antaaa ideoita, täällä koruja pukkaaa joka kulman takaa, ja kyllä, myös tarpeita koruihin. Kauaa ei perillä ole ehditty ollan kun jo olen nostanut kädet antautumisen merkeissä ilmaan, ei tolle määrälle voi mitään. Ideoita toisen perään, ja ainakin  jadea jokaisessa mahdollisessa muodossa.  Saanko sanoa äänen että WAU, on tää tähän asti ainaki ollut ihan käsittämäntön upea reissu?

Paitsi että se on pakko sanoa ääneen kun kerran ylhäällä lukee lukee beads and bunnies; eläinten oikeudet on täällä ihan hirveesti perässä. Olen tänään nähnyt ainakin 10 kauppaa jonka ikkunassa on myyty eläimiä; koiria, kissoja, kaneja, marsuja, you name it. Siellä ne, hyvä jos luovutusikäiset, söpöläiset kiertelee hyvä jos alle 0.25m2 hikistä lasikoppiaan kunnes joku kantaa ne kotiinsa. Arvaatka montako tekisi mieli tuoda kotiin? Pahaa tekee kävellä ohi, luojan kiitos tämä suomessa on lailla kielletty. Mainittava on että yllättävän hyvin niistä kuitenkin näytetään pitävän huolta, sillä jokaisen ohikulkemani eläinkaupan eläimiä on hoidettu juuri kun olen kulkenut ohi; jossain on silmiä putsattu ja toisaalla koppeja siivottu. Silti, minä en ahtaisi naapuri koiraa edes pentuna siihen  koppiin missä se täällä odottelee noutajaansa, ja kahta paremmin ymmärrän miksei suomessa myydä eläimiä näyteikkunassa. Ja isompiakin koiria näemmä tarjolla olisi. YÖK.

(katson typot huomenna, aika eron vuoksi, täällä kellon nyt jo paljon)

Yksi hääkuva sitä kaivanneille

perjantai, syyskuu 3rd, 2010

Eipä juuri mitään asiaa. Tai no, mainostetaan tässäkin että nyt meidät löytää naamakirjasta. Mutta siis se luvattu kuva…

Häät on juhlittu ja paluu arkeen

tiistai, elokuu 24th, 2010

Pasi on ahertanut, ja pahin ruuhka on purettu. Vielä on viivettä, mutta pika toimitus palailee taas valikoimaan huomenissa. Uteliaille on tulossa joku hääkuva näytille, muttei vielä. Sen sijaan tässä meidän hieman erillaiset hääkarkit ideoita metsästäville (melkoinen kuva pläjäys). Vinkkinä tulevaisuuteen, kun tuttu helmikauppias on menossa naimisiin, ei kannata tarjota apua. Kiitokset kaasoille, naapurille sekä kummipojalleni jotka kaikki ahersivat avuksi.

Ensin kuitenkin vielä kiitokset kaikille onnitteluista. En tiedä onko liika kermakakkua, mutta mä sain täydellisen hääpäivän, kiitos siitä kaikille osallisille. Mutta tässäpä ne meidän “hääkarkit”:

“Tiara”

tiistai, elokuu 10th, 2010

Koska mulla on sellanen kutina että häiden jälkeen mulla on blogiin paljon annettavaa, alan kirjotella näitä jo nyt. Enkä mä oo taikauskonen, en mä usko että jos tän nyt laitan blogiin siitä tulee huonoa onnea tjsp. Mutta siis tälläsen väkertelin päähäni:

Anteeksi huonot kuvat. Lainausmerkit siksi että tää tulee mulle aika taakse, vaikea selittää, no sen te näette sitten kuvista kun se on kampauksen kanssa. Kiinni se tulee pinneillä. Runkona on kaulakorukokoa olevaa memoryvaijeria, jonka päihin väänsin silmukat pinnejä varten. Sitten alarivissä on 29kpl 6mm helmiäislasihelmeä hopeoidulla kuparilangalla kiinni. Sen jälkeen on noi kaaret, joissa jokasessa on siis 5 helmeä ja 4 strassirondellia. Yhteensä noita kaaria on 7. Ehkäpä alempi kuva auttaa hahmottamaan miten tää on tehty:

Aikatauluja ja sen sellasta

tiistai, elokuu 3rd, 2010

Kääks, se on jo elokuu. Mulla alkaa loma torstaina, mutta kiirettä pitää kun kello käy ja häät lähenee. Blogissa saattaa olla hiljaista, ja kaupassa ruuhkaa. Ajattelin kuitenkin pitää kaupan sinne 15.8 asti auki, toki jos pahalle alkaa näyttää niin sitten teen paniikkiratkaisun ja laitan aiemmin kiinni. Loma ja hääkiireet vaikuttaa sitten paikallisiin toimituksiin jonkin verran, mutta koitetaan niistäkin selvitä. Kauppa aukeaa sitten taas normaalisti 24.päivä.

Paikallisiin vaikuttaa kai eniten se että mulla alkaa loma torstaina. Mutta käyn päivittäin kaupungissa, ja koitan hoitaaa omat viimehetken ostokset sitten samalla noutojen yhteydessä. Mutta siis torstain jälkeen ei olla enää sidottuja ruokatuntiaikaan, ehkäpä se oikeastaan helpottaa? Heti tulee mieleen että tarvii tytöille alkaa etsiä juhlakenkiä, ja miljoona muutakin asiaa, joten kaupunkiin tulee lähdettyä usein. Toki tässä on myös sellasia päiviä kun ei millään sovi päivä’llä, kuten perjantai kun yritetään rullata mun tukkaa koekampaukselle.

Kaupassa on taas jonkun verran ruuhkaa ja toimitusviivettä, koittakaa olla kärsivällisiä. Jos aikaa jää koitan ehtiä Pasi jeesimään niiden kanssa, mutta tää viikko on mulla jo ihan täysi. Jotain mun kiirestä kertoo kai se ettei mun pukua ole vielä edes aloitettu, mutta se on hyvin suunniteltu. Omasta korusta mulla ei ole edesvisiota, tytöille voisin tehdä tänään korut.

Muitakin koruja olisi valmiina vaikka kuinka paljon, mutten nyt ehdi kuvailla. Uutuksia saatan josain vaiheessa laittaa kauppaan, lähinnä siinä toivossa että saataisiin kotoa kaikki helmet siirrettyä pois jaloista. Toivossa on hyvä elää.

Se piti sanoa että vaikka laitankin kaupan kiinni 15.päivä, pakkaa Pasi tilauksia vielä 18.8 asti (siis jos niitä vaan on), eli pyritään siihen että kaikki tilaukset saataisiin matkaan ennen häitä ja häiden jälkeen olisi taas tyhjäpöytä odottamassa. Sitten on tiedossa jo toinen tauko jollon kauppa on kiinni, lokakuussa. Se onkin sitten pidempi tauko, viimeistään lokakuun 13. päivä kauppa taas sulkeutuu ja avaa ovet sitten marraskuun alussa, muuta siitä lisää lähempänä ajankohtaa.

Mitä on hotfix kalvo?

maanantai, heinäkuu 26th, 2010

Sellasta multa on kyselty. Ehkäpä mun pitää siis kertoa mitä sillä tehdään. En oikeen tiedä jääkö se kaupan valikoimaan vai onko se vaan nyt, sen näkee tulevaisuudessa. Syy miksi sitä nyt on, on se että tarttin sitä mun hääpukuani varten.

Oli aika tuskaa etsiä kalvoa, sitä ei tuntunut saavan suomesta juuri mistään, euroopasta hirmusen vähän, ja jenkeistä sikakalliilla. Jotenkin mä sitten järkeilin että mun kannattaa nyt ottaa sitä kaupan valikoimaankin, tai siis se tuli siinä oman tarpeen ohessa. Mutta siis, mitä sillä tehdään, se vissiiin oli aihe.

Tälläsen mä sillä olen askarrellut tähän mennessä. Enempää en sitten paljastakaan hetkeen mitä sillä teen, jotain voi tuostakin päätellä ;) Sillä siis kiinnitetään hotfix strasseja silittämällä. Strassit asetellaan kalvon päälle liimapuoli ylöspäin, kalvo pitää strassit paikoillaan. Ja kun kalvon päältä silittää sulaa strassien liima kankaaseen, ja kiinni on (ja muuten pysyy, tuo palanen on notkunut mun käsilaukussa jo jonkun aikaa, ja oon kokeillu jopa raaputtaa irti, muttei vielä ole yhtään irronnu).  Strasseja kauppaan tulee elokuun lopulla, tuota yhtä kokoa ja väriä. En tiedä pitäskö ottaa hiukan muitakin kokeeks, nämä nyt tuli omaan tarpeeseen. Toisaalta ovat ihan kivoja, niillä saa hiukan blinblingiä lisättyä kaikkeen mahdolliseen, tarvii miettiä. Mä noita tarttin hääpuukuuni, ja kun niiden metsästys oli niin ylivoimasen hankalaa että lopulta päädyin vaihtoehtoon jossa mulle tuli kalvoa jalkapallokentällinen ja strasseja säkillinen, niimpä niitä sitten tuli kauppaankin. Että sellasta on hotfix kalvo :)

Korulippaan siivousta

keskiviikko, kesäkuu 16th, 2010

Siivosin pikaseen vanhaa korulipasta, ja tein sieltä löytöjä jotka halusin jakaa teidän kanssa. Nää on vanhempia tuotoksia, tuli ihan nostaginen fiilis kun nää osui käteen.

Ensin kiviriipus:

Nyt aattelette varmaan että mitäs ihmeellistä tässä on, riipus nauhassa, ei kovin luovaa. Riipus on mun lemppareitani, jota en ole vuosiin kuitenkaan käyttänyt. Sen voisi pelastaa narusta uusiokäyttöön johkin nykyiseen rojektiin, ja kenties se löytäisi taas tiensä käyttöön. Riipuksen luomistyö oli pitkä prosessi. Kivi on ensimmäinen kivi johon olen ihastunut. Katselin sitä monta kertaa, ja siivutin sen, mutta silti jostain syystä kuitenkin aina valitsin jonkun toisen. Kunnes päätin uhmata todennäköisyyksiä ja väsätä sen sydämen vastoin kaikkia neuvoja, välineitä eikä ohjausta ollut kuin pyöreisiin ja ovaleihin. Olen siis itekseni askarrellut tämä riipuksen nyrkin kokoisesta kivenmurikasta. Vaikeusasteen lisäämiseksi kerrottakoon että tästä on yli 10 vuotta jo kulunut, ja tekniikka on pikkasen mennyt siitä eteenpäin.

Tää toinenkin osui käteen, yksin ilman nauhaa. Tääkin on samalta aikakaudelta, tähän oikeastaan liittyisi tarinakin mut se on henkilökohtanen. Ajattelin tämänkin ottaa uusiokäyttöön, ehkä sille vielä paikka löytyy. Tämä ei sentään ollut nyrkin kokoinen kun aloitin, mutta kiven näköinen kuitenkin.

Sitten osui mun lempparibilekorukin käteen. Kun ei nyt ole tullut biletettyä enää (alkaakohan ikä painaa?), tämä saanut maata rauhassa laatikon pohjalla. Mutta mä niin tykkään tästä että tääkin on pakko esitellä:

Tämä ei ole mun tekemä, vaan sisko teki tän mulle kun kauheasti pyysin. Se ei oikeen istu ton kaulan ympärille, toi on paljon sirompi kun mun helttani, siksei se oikeen pääse oikeuksiinsa tossa. Ihku, nyt tekis hiukan mieli lähteäkin taas baanalle ;)

Sitten hääasiaa, kun asiasta toiseen pompitaan. Mä taidan olla vuosisadan surkein morsian. Mä en oo vieläkään askarrellu niitä kutsuja loppuun. No jos viikonloppuna sitten. Bändiltä tuli viestiä että häät lähenee, viittisinkö laittaa biisitoiveita. Sissus, niin ne läheneekin, mutten mä vielä ollu silläkään päätäni vaivannut. jos viikonloppuna sitten ;) Puku sentään etenee, tänään oli eteiseen ilmestyny laatikollinen tälläsiä:

Ne on niin pieniä (3mm) ja mä oon niin surkea kuvaaja ettei ne oikeen pääse oikeuksiinsa tuossa kuvassa. Laatuluokitus oli AAA, ovat hotfix kristalleja.  Mun pukuuni tulee näitä paljon :)

Alle neljä kuukautta jäljellä. Mitäköhän puuttuu vielä?

tiistai, toukokuu 4th, 2010

Kirkko varattu, se oli helpoin osuus. Meille oli selvää että halutaan just se kirkko mikä varattiin. Se oli meidän alkuperäsessä suunnitelmassakin. Meen alkuperänen suunnitelma oli mennää naimisiin ens uutena vuotena, juhlia näkötornissa. Mutta se kariutui siihen ettei sinne torniin mahtunu vieraat. Niimpä me päätettiin siirtyä suunnitelmaan kesähäät, aika viime tipassa. Kirkossa oli kolme aikaa, juhlatiloista joita harkittiin yksi oli vapaana yhtenä samana päivänä kun kirkkokin. Niimpä se valittiin. Pappi on pyydetty, alkuun ajateltiin kastepappia, mutta sille ei valitettavasti sopinut. Pyydettiin sitten toista, jolle sopi. Esteiden tutkinta olis ajatuksissa käydä hoitaas toukokuun aikana.

Pitopalvelut kilpailutin. Alkuun meillä oli selkeää ajatus menusta, jolle pyydettiin tarjoukset ja samalla pyydettiin myös tarjoukset pitopalveluiden omista menuista. Saatiin monta hyvää tarjousta ja pari huonoakin. Hintahaitari oli melkonen, muttei se ollut meidän valinta peruste. Yksi tarjous oli sellanen että se erottui joukosta heti. Vastauksesta jäi fiilis että että siellä joku oikeasti ymmärsi mitä me halutaan. Se oli muuten jännä, laiskana laitoin aivan saman sähköpostin ihan joka firmaan. Vastaukset oli laidasta laitaan, miten yheden viestin saattoikin lukea niin monella tavalla? No jokatapauksessa yksi vastaus oli yli muiden, niimpä me otettiin sieltä pitopalvelun oma menu hiukan muuneltuna.

Bändi löytyi vahingossa. Se olikin hankalempi kun alkuun kuvittelin.Se mitä olisin halunnut ihan tosissaan sanoi harkinnan jälkeen ei. No se oli ennakoitavissa, halusin meinaan hiukan kuuta taivaalta, ja jo se että harkitsi on aika vau. Mutten kuitenkaan halunnu harkita vaihtoehto b:tä ennenku a sanoo ei, joten meinasi iskeä pieni paniikki. Muusikko kaverit on tyrmänny yhden jos toisen bändin, sanoilla ette te niitä halua, ite kun oon niin sävelkorvaton että parempi uskoa niitä. Kaikki muut mahdolliset on joko  U2:n keikalla tai vaimon 50sillä. Mutta sitten ilmestyi hokkuspokkus bändi jota en edes osannu ajatella, joka kelpaa kavereillekin. Sekin on nyt varattu.

Mun puvusta tuli kangasnäytteet eilen. On mahtanut tullissa ilmeet olla melkoiset, paketti oli tullin avaama. Sisältä löytyi 16 pientä pussia joiden päällä oli etiketit mitä ja minkä väristä kangasta pussista löytyi, ja pussien sisällä pienet, noin 30x30cm palat kangasta.  Olivat kuitenkin pakanneet laatikkoon nämä pienet pussukat, samanlaiseen misä voisin odottaa helmiä. Mutta. Kangasnäytteiden piti olla mulla jo maaliskuussa. Iski pienimuotoinen luottamuspula, ehkä olisi parempi että hankin pukuni muualta, ettei puku jota tarviin elokuussa ole mulla lokakuussa. Tai siis puvut, ainakin tytöt tarttee mun pukuun mätsäävät mekot. Mulla on aika selkeä visio millasen haluan, tai oikeastaan kaksi. Molemmat ovat sinivalkoisia prinsessa mekkoja kristalleilla koristeltuna. Kengät mulla olis kaapissa, mutta kun toi mun laihis repsahti heti hyvän alun jälkeen, epäilen etten niihin pysty.  Liika iso pistekuorma, käy jalkojen päälle kuitenkin. Hätätapauksessa pummin siskon hääkengät lainaan.

Pari suuntaa antavaa kuvaa oon vilauttanut mun hoviompelijalle, joka on mulle ainakin pari pukua perässä. Ja aiemmat työnäytteet on ollu mieleisiä, lisäksi tulee siitä puvulle ihan oma merkitys jos sen on oma äiti ommellut. Joten kai mä päädyn siihen että äiti sen puvun ompelee. Kankaita kai sitten tarttee lähteä metsästelemään, kunhan saa päätettyä kumman mallin haluan.

Pasille tulee musta puku ja sininen liivi. Se ajateltiin käydä hakemassa samalla kun käydään kultasepällä. Sormus on lyönyt tyhjää pitkään. Meillä ei ole kihloja, käytän todella vähän sormuksia ja oon tosi nirso niiden suhteen. Ajatus että mun tarttee etsiä kaksi hienoa sormusta jotka mätsää yhteen oli mulle liikaa, niimpä me skippattiin ylimääräiset sormukset. Mutta se yhdenkin sormuksen funtsiminen tuntuu olevan liikaa, ei millään saa päähän mikä olisi hyvä. Sitten yhtenä iltana muistin koruliippaani sormukset, sellaiset mitä äiti jakoi pois. Niiden seassa oli nätti kultainen sormus parilla timantilla jonka isä on äidille ostanut kun äiti on mua odottanut. Siinä mulle vihkisormus, sillä on sitten joku tarinakin. Käydään kultasepältä hakemassa Pasille joku rengas, sille ei löytynyt tarinalla varustettua sormusta. Samalla ajattelin kysäistä voisikohan tuota mun retrosormusta leventää, se on aika kaponen, kiviä siihen ei enempää mahdu, ja jotain omaa siihen olisi kiva lisätä.

Matka meillä on ollut jo hetken varattuna. Tai siis hotelli ja lennot. Siitä en sen enempiä paljasta, se on meidän pako arjesta.

Eilen kävin laittamassa rakennekynnet. Halusin, ja häät on hyvä tekosyy. Niin, ja tarvii mun osata elää näiden kanssa häissä. Olin ehkä hiukan liian suuruden hullu, nää on nätit mutta ehkä hiukan liika pitkät. Vaatii melkosesti totuttelua, ja siksi paljon kirjotusvirheitä.  Toki käyn näitä huoltamassa vielä monta kertaa ennen häitä. Samalla varasin hää meikin. Kampaajaa en ole vielä varannut, se on vielä tehtävä listalla. Tiaroja mulla olis useampikin, en vaan tiedä haluanko sellasta kuitenkaan (tiarat tuli hiukan niinkun helmien sivussa).

Askartelut on ihan vaiheessa. Kutsuja ei ole kaivettu esiin sen jälkeen kun siivosin pöydän Pasille suivaantuneena, ne tarttis päättää ja askarrella. Pöytäkoristelut tarttis miettiä, niistä sitten riippuu mitä muuta tarvii askarrella. Menut voisi ihan kivat, ja helpot. Koristeluihin mulla alkaa olla jo hiukan liikaakin materiaalia, kunhan vaan leveät nauhat tulee saan ähkäiltyä mitä käytän, ja mitä en. vois heittää lakanan keittiön pöydälle, ja lähteä kokeileen siihen miltä mikäkin näyttäs.

Auto puuttuu, kukat puuttuu, mitä muuta puuttuu?

Kutsujen askartelua vol 2

maanantai, huhtikuu 5th, 2010

Mulla meni hermot, tän jälkeen mä en enää askartale kun tasan ne kutsut mitkä lähetetään. Syy tähän hermojen menetykseen on Pasi, saisko sen vielä vaihtaa?

Sen osallistuminen on tähän asti ollut sellasta että oon polttanu hihani useemman kerran. Lähetään ny sieltä ihan alusta, ollaan mietitty biisiä häävalssin tilalle. Ensimmäiset 7 kertaa Pasilta pääsi suusta se mikä muiltakin, miksei se akseli ja elina käy. Kuusi kertaa selitin sille miksi se on mulle ehdoton ei, ja joka kerta luulin se tajunneen. Seittämännella kerralla menetin hermoni jo tässä vaiheessa ja sanoin selittäneeni jo asian kuusi kertaa, keskustellaan kun se oikeasti kuuntelee. Kuusi aiempaa kertaa on päättynyt siihen kun se tyrmää jokasen biisin; oikeesti on liikaa mansikka kakkua, satukirjan sankari ei sovi meille, ronan keating on liian gay, ja sitten se alkaa kaivaa omia ehdotuksia tyylin leevien sopivasti lihava, mä poltan hihani ja käsken itte ettiä paremman. Tältä pohjalta sitten takaisin kutsujen askarteluun.

Ensin kokeilin leimoja, mut se ei ollu mun alaani, en onnistunu yhdessäkään joten lopetin siihen.

Versio 1.5

Nauhat pitää sisäpuolella kuultopaperia, johon olisi tarkotus tulla teksti.

Tästä pasilta irtosi kommentti et eikö nää korttipohjat jo unohdettu, miten tää toimii oikeassa koossa. Joten minäpä askartelin A5 kokoon:

Versio 1.51

Ensin tässä oli liikaa valkoista, joten niihin tuli vielä nuo tarrat. Mutta sitten Pasi keksi ettei tykkää tuosta rautalangasta, ja että tapettikin voisi olla leveempi. Niimpä mä askartelin.

Versio 1.6

Mutta sitten Pasi kaivoi sen mun lempparin, oliko se nyt 1.4 esiin, ja kysyi miksei meillä voi olla jokin tällänen kuiteskin, että hän tykkää rusetista. Niimpä minä taas askartelin.

Versio 1.61

Se mikä tässä oli vikana meni multa hiukan ohi, johtuen siitä että Pasi löysi kuumaliimapistoolin, ja varotuksista huolimati poltti sormensa. Joka tapauksessa, minä taas askartelin.

Versio 1.7

Koska jäin vaikutelmaan että Pasi halusi rusettia pistin sille kunnolla rusettia, mutta täsä oli vissiin liikaa rusettia, niimpä minä taas askartelin.

Versio 1.71

Tää oli muuten ihan kiva mut voisko toi hopea jatkua ylös asti, ettei jäisi tollasia valkoisia raitoja. Ja taas minä askartelin.

Versio 1.72

Sitten selvisi ettei Pasi kuitenkaan oikeen tykkää tuosta hopeisesta harsosta, että  voisko se olla kuiteskin ihan vaan hopean värinen, ilman harsoa. Niimpä minä askartelin.

Versio 1.8

Mut tämä olikin aika synkkä. Sinivalkonen voisi olla kuiteskin olla parempi. Sitten Pasi kaivoi version 1.61 esiin uudelleen ja kysyi miltä se näyttäisi poikittain.

Versio 1.611

Sitten mä siivosin pöydän, ja lausuin ne kuuluisat viimeiset sanat; askatele v***u ite paremmin ja mökötin lopun iltaa.

Kommentointi on tervetullutta!

Kutsujen askartelua

sunnuntai, maaliskuu 14th, 2010

Nonni. Eli tälläsiä tilasin, otin hiukan kaikkea jotta voin kokeilla kaikkea.

Nämä löytyi sellasesta kaupasta kun helmikeskus ;) Miten sattukaan sopivasti että siellä oli sopivasti hajonnut just siniset rullat nauhoja.  Taustalla oleva tapetti on meidän makuuhuoneesta, sitä jäi yli monta rullaa, laskin kulutuksen ihan itse ja säästin… Olen sinisen ystävä, joten ajattelin käyttää sitä hääkoristeluihin, ja miksei myös kutsuihinkin. Sitten siinä papereita, jotka vissiin on tiimarista.


Nää on sinellistä, ja sitten paikallisista askartelutarvikekaupoista. Papereissa on helmiäispaperia, -tarraa, -kartonkia. Jotku hienoja reunoja leikkaavat sakset, ja parit sydän leikkurit. En löytänyt kuvaan fiskarsin isoa sydän leikkuria, mut siitä mä tykkään (tuutte huomaan). Sitten tarroja.


Sitten samoista osoitteesta kun edelliset: korttipohjia ja leimoja. Tykästyin noihin leimoihin, mutten mistään löytänyt isoja nättejä kirjaimia (sellaisia perushiukan koukeroisia, isoja), saa vinkata jos on tiedossa mistä niitä voisi löytyä. Kuvaamatta jäi myös leikkausalusta, teipit ja liimat.

Värimailma on siis selvä; sinistä, hopeeta ja valkoista. Korttipohjat hylsytin kun näin ne livenä, ne on ihan liian pieniä. Mutta niiden päälle voi testailla silti. Selvyyden vuoksi, puolet vvieraista ei ole paikkakuntalaisia, lisäksi vihkipaikan ja juhlapaika välillä on jonkin verran matkaa, joten liitteiksi tulee karttaa enemmän kuin normi kutsuihin.

Sitten mitä tähän mennessä olen hahmotellut… ihan ekana kuitenkin on sanottava että nää oon väsänny sohvalla, sa se näkyy. Ovat ihan kokeiluja, joilla ei ole muuta ajatusta kun että hahmotan tyyliä. Oon leikannut ja liimannut vapaalla kädellä sylissä, virallisiin versioihin ajattelin kyllä mennä pöydän viereen. Mutta mun oli pakko saada kokeilla heti.


Versio 1.
Tykkään: tietää kenen häihin on tulossa, ja oon saanu tapettiakin ängettyä korttiin.
En tykkää: mulla on helmikauppa, haluun sen näkyvän kutsuistakin. Sisäpuolelle ei tule automaattisesti näin taskua kartalle.
Muut kommentit: Joo, terve vaan, se olen minä (ja Pasi). Ne jotka on nähnyt mut livenä ihmettelee nyt kuinka vanha toi kuva on. se on viime kesältä, isolla kontrastilla meni kaksari piiloon. Siitä tarvii vielä mustat silmän aluset häivyttää, mutta kokeiluna menee noin.


Versio 2.
Tykkään: Värimailmasta.
En tykkää: EOS
Muut kommentit: Tykkään ja en tykkää. Toisaalta tää on helppo, ja noi satiininauhat kiertää sisäpuoleltakin, joten kartat saa pujotettua niiden alle. Mut jokin ei natsaa kuitenkin, en vaan osaa sanoa mikä.


Versio 3
Tykkään: Tapetti jatkuu sisäpuolelle taskuksi.
En tykkää: Mulla meni hermot tämän näpertelun kanssa, voi olla että se oli vaan prototyyppiongelma, mutta meni kuitenkin.
Muut kommentit: Tää on Pasin suosikkeja. Mutta miten tää sitten taipuu A5:lle jännittää, ja en usko edelleenkään että liitteet mahtuu tonne väliin.


Versio 4.
Tykkään.
En tykkää: liikaa näpertelyä.
Muut kommentit: tämä on mun suosikki.


Versio 4.1
Koska edellisestä tykkäsin, oli pakko kokeilla miltä se näyttää oikean kokoisena. Lisäksi laitoin satiininauhan kaveriksi organzanauhan. Pasille tän saisi muuten myytyä, mutta Pasia tökkii toi meidän tapetti. Syy siihen on mun siskon mies, se sanoi jotain tuosta kuviosta kun tapetoitiin makkaria. Pasi ei saa sitä nyt päästään, ja liian isoina pintoina tapetista näkee sen mitä siitä sanottiin. Joten siihen tarttis keksiä jotain.


Versio 4.1 sisältä
Oli tietty kokeiltava miltä tää näyttäisi sisältäkin. Tekstit olisi tarkoitus tulostaa tuohon valkoiselle, ja kartat menee tonne kannen nauhan alle.

Saa kommentoida, etenkin ideoita otetaan vastaan.

Sitten hiukan muuta. Tein tiukan periaate päätöksen että lisään ainakin kolme viikkoa tuotteita valikoimaan vauhtia vähintään 25 tuotetta viikossa. Juju on siinä että vien myös jokaisen paikalleen. Se tekee viisi tuotetta päivä, ja viikonloput lepoa, ei mahdoton vauhti. Mutta tärkeintä on viedä ne myös paikoilleen. Syy tähän; parin viikon päästä rantautuu uskomaton määrä helmiä satamaan, niille tarvii tehdä tilaa. Lisäksi päätin että ensiviikolla laitan blogiin joka päivä esittelyn korusta, täällä on liian vähän koruja.