Archive for the ‘Kaupan toiminta’ Category

From Polymer To Art

torstai, marraskuu 27th, 2014

Tänään kauppaan ilmestyi uusi tuoteryhmä From Polymer To Art. Aivan ihana lehti massalijoille englanniksi.

Mutta kelataampa ajassa taaksepäin, siihen mistä tämän ihanan lehden löysin. Tästäkin kiitos kuuluu ECC 2014 Madridin matkalle (ja pahoittelut etten ole postannut vielä koko matkaani). Matkalla tapasin ihastuttavat Marjon ja Saskian, jotka kustantaa tätä lehteä.

Nyt mua harmittaa etten löydä koneelta enempää kuvia. Molemmat, sekä Marjon että Saskia on viimisen päälle tyyllikäitä. Kutsuimme heitä leikkisästi polkadotseiksi, sillä sitä riitti ja paljon vaikka ei nyt kuvaan eksnytkään. Joka päivä asukokonaisuus kummallakin oli upea ja sen kruunasi asuihin sopivat itse massasta tehdyt korut. Joten kun selvcisi että he kustantaa lehteä oli odotukset korkeat.

Sain heiltä pari näytenumeroa tutustuttavaksi, jotka olen lukenut varmaan satakertaa läpi, ja olen myyty. Ensinnäkin lehti on korkealaatuiselle paperille painettu, joten sen pelkkä kädessä pitäminen on ilo. Jokaisella lehdellä on teema johon lehti keskittyy, muttei liian tiukasti. Lehdessä on paljon ohjeita ja ohjeet ovat selkeitä. Ne käy vaihevaiheelta läpi miten massasta syntyy ohjeen projeksti, joten vaikka kielitaito ei ihan riittäisi saa lehdestä kuitenkin paljon irti. Lehdessä on myös henkilöesittelyitä, mielenkiintoisia taiteilijoita jotka avaavat hiukan ajatuksiaan töiden takaa.  Kokonaisuutena lehti on kaunis kokonaisuus jolla sisällöllisesti on jotain annettavaa. Päätös minulle ei ollut kovin vaikea,; tämä ehdottomasti meidän valikoimaan!

Ja tällä kertaa en ollut lehdelle ensikosketus suomeen, Marjon ja Saskia kertoi että yksi tilaus tulee suomeen jo. Hei, ei me olla niin takapajula sittenkään massailun suhteen!

Pieni esipuhe millefioriin

lauantai, heinäkuu 26th, 2014

Kesähelteet on hauskaa aikaa tehdä millefioria; massa notkistuu ihan yhtäkkiä ja liukuvärit valmistuu hetkessä. Ja valmiit pötkötkin venyy ilman isompaa työtä. Niimpä otin itseäni niskasta kiinni ja viimein tein millefiori kurssin neljä  ekaa työtä viimein ohjeiksi vaihevaiheelta. Kuvat on nyt koneella ja alan naputella ohjeita blogiin.

Mutta ensin haluaisin sanoa pari sanaa, ne samat jotka toiv0ottavasti muistan sanoa kurssilla aina ennen alotusta.

Ensinnäkin kokeile rohkeasti, jos epäonnistut ei pötköjä tarvitse käyttää. Ne voi sekoittaa uudeksi väriksi tai pahimmassa tapauksessa saat paljon helmen sisustaa, hukkaan se ei kuitenkaan mene. Ja jos jokin menee vikaan, ota se opettelun kannalta, teet sitten ensi kerralla toisin. Millefiori ei ole hankalaa, kunhan muistat muutaman asia. Millefiorissa massalla on väliä. Läpikuultavaan pohjaan tehdyt massat ei toimi, lopputuloksesta tulee helposti suttuinen. Katon massoista läpikuultavalla pohjalla ovat beige, helmiäinen ja metallivärit, käytä näitä aina tarkkaan harkiten. Muilla valmistajilla se on ihan veikkaustoimintaa mikä pohjaväri on, en suosittele edes kokeilemaan.

Iso on aina helpompi tehdä kuin pieni. Ota rohkeasti reilusti massaa, liukuväriin annan kursseilla suosituksen kahdesta puolikkaasta pikkupaketista. Kyllä siitä tulee iso, mutta isosta saa aina myös pienen. Pientä ei saa isoksi, tai ainakin kuvio tuppaa väristymään jos yrität. Väreiksi kannattaa alkuun valita selkeitä värejä kunnon kontrastilla, liukuväriin valkoinen ja joku väri kuten magenta, violetti, turkoosi, vihreä, oranssi tai punanen. Mustalla tulee liaan iso kontrasti, ja keltaisella liian pieni. Tämä ohje alkuun, kun pääset liukuväristä jyvälle käytä just niitä värejä kun tykkäät. Pötköistä kannattaa ensin tehdä halkasijaltaan isoja ja pituussuuntaan lyhyitä, venytetään ne sitten valmiina, sen sijaan että yrittäisi tehdä pitkiä pötköjä johon tarvitsisi muotoilla pitkiä ohkaisia suiroja, ei kuulosta helpolle.

Ja kun pötköt on valmiit, ne annetaan olla. Varsinkaan kesähelteillä niistä ei saa iloa irti, mutta kun ne hiukan asettuu (normi-ilmoilla seuraavaan päivään) niistä saa helposti leikattua ohkaisia siivuja. Se mitä niillä sitten tehdään jää helteiden takia nyt siis myöhempään.

Näillä sanoilla eteenpäin, tulossa on lehti, ruusu, kukka ja perhonen. Nämä tehdään millefiori kurssilla tässä järjetyksessä, ja kurssilla yleensä myös ne jotka aiemmin ei ole massailleet myös näistä selviää. Toki kannattaa harjotella rauhassa, kurssilla olen siellä pitämässä kädestä kiinni mutta kotona en.

Linkit kauppaan ei toimi

sunnuntai, helmikuu 2nd, 2014

Johtuen palvelimen muutoksista Helmikeskuksen kauppa kaatui ja jouduimme rakentamaan sen uusiksi. Blogin linkit johhtaa edelleen rikkinäiseen vanhaan kauppaan. Jahka taivaasta tipahtaa aikaa asia korjataan, mutta pahoittelen, tilanne on toistaiseksi tämä.

10.2.2014 Ohjeiden linkit pitäisi nyt olla korjattu, muita tuskin kosrjataan koskaan.

Uusi ohje kuvattu ja pari helmeä

perjantai, maaliskuu 15th, 2013

Jahka on taas aikaa istua koneen vieressä kirjottelemassa on tulossa uusi ohje siitä miten nämä riipukset on tehty:

Samalla halusin jakaa uusimmat tuotokseni; cupcake helmet:

Eikä mulla tällä kertaa muuta :)

Massa FAQ (eli useimmiten esitetyt kysymykset)

torstai, maaliskuu 7th, 2013

Mitä on polymeerimassa?
Polymeerimassa on muovailtavaa kotiuunissa kovettuvaa muovimassaa. Eri merkkejä (kauppanimiä) on monta. Pienistä ominaisuus eroista huolimatta ovat kuitenkin samaa tavaraa ajatukseltaan.

Voiko eri merkkejä yhdistää?
Voi. Se mikä järki siinä on, on sitten eri juttu. Ja tietenkin, aina kannattaa kokeilla ensin pienimuotoisesti. Jos yhdistettävien massojen paistoajoissa ja lämpötiloissa on eroa paistetaan ne matalimmalla lämpötilalla. Millefiorissa ei voi, koska kaikki samassa pötkössä käytetystä massasta tulee olla koostumukseltaan samaa.

Massan säilytys?

Massa tulisi säilyttää auringonvalolta, lämmöltä ja pölyltä suojattuna. Oikein säilytettynä massa säilyy vuosia.

Mitä työkaluja tarvitsen?
Hyvät kädet. Massailu käy käsien päälle. Alustaksi suosittelen kaakelia, mutta hätätapauksessa kaakelin voi korvata pöytään teipatulla leivinpaperilla. Massasta saattaa irrota väripigmenttejä joten työskentelyalusta on hyvä suojata. Kaakelin hienous on, että kaakelin voi laittaa uuniin. Esimerkiksi valmiiksi tehdyn riipuksen muoto voi vääristyä jos sitä siirtää. Tarvitset myös terän jolla leikata massaa ja joko muovikaulimen tai massamankelin (pastakone) jolla massan saa notkistettua. Paistoa varten tarvitset uunin, kiertolilmakin käy, muttei mikro. Vauvankosteuspyyhkeet ovat mukava lisä käsien, työkalujen ja tason puhdistukseen.

Massailun aloittaminen?
Massailu aloitetaan aina työstämällä massa notkeaksi. Jostain olen lukenut hyvän vertauksen että massaa tulisi ajatella hiukan kuin maalia; seistessään kemikaalit erottuu ja käyttöä varten ne tarvitsee sekoittaa uudelleen. Näin on myös massan kanssa, se on sekoitettava huolellisesti ennen käyttöä. Lämpö, liike ja paine notkistaa massan.
Painetta ja lämpöä saat massaan helposti istumalla pari minuuttia ennen työstöä paketin päällä. Massan voi työstää joko muovikaulimella tai massamankelilla. Massa leikataan paketista ohuina siivuina jotka joko kaulitaan kaksinkertaisiksi ja taitetaan tai käytetään pastakoneen lävitse ja taitetaan yhä uudelleen ja uudelleen. Massa on tarpeeksi hyvin työstetty kun kaksinkerroin taittaessa massalakana ei murru taitekohdasta. Numeroina isosta paketista tullut massa kaipaa 10 kertaa mankelin läpi menoa, pienestä 20 ja värilajitelmasta 40. Nämä on suuntaa antavia, mutta siis koolla on väliä, mitä isommasta paketista massa tulee sitä notkeampaa se on.

Mutta kun se vaan murtuu?

Maltti on valttia. Toisinaan massa vaatii vaan enemmän työstämistä. Mikäli massa vaan murtuu ja murtuu voi massan välillä pyöräytää kämmenien välissä isoksi palloksi ja pyöritellä hetken kunnes taas siivuttaa uudelleen. Katon metallivärit (helmiäinen, hopea, kulta ja kupari) sisältää erityisen paljon micaa (pientä pulveria joka tuo metalliväriin sen hohdon), joten etenkin metallivärit voi olla hankalia työstää. Mikäli ei tee millefioria voi kokeilla sekoittaa joukkoon läpikuultavaa massaa, metalliväreihin jopa puolet. Myös nestepolymeeriä voi sekoittaa tipan murenevan massan sekaan. Mutta on hyvä muistaa kohtuus, mielummin käyttää enemmän mankelin läpi kuin sekoittaa joukkoon muuta. Ja millefioria tehdessä ei sotketa joukkoon mitään.

Kun massa on liian pehmeää tai kovaa?
Massassa on pehmentimiä jotka notkistavat massan, huolellinen massan työstäminen sekoittaa pehmentimet massaan tasaisesti. Toisinaan massa kuitenkin on vaan liian notkeaa tai ei notkistu millään. Liian notkeasta massasta saa jäykempää imeyttämällä pehmentimiä pois. Massa kaulitaan levyksi ja laitetaan kahden kopiopaperin väliin. Päälle painoksi vaikkapa puhelinluettelo, ja annetaan olla ainakin pari tuntia ellei jopa yön yli. Kopiopaperiin jää näkyvä läikkä kun pehmentimet imeytyy paperiin.
Pehmentimiä voi siirtää myös toiseen massaan, liian notkea ja liian jäykkä massa pussiin päällekkäin ja pussin päälle painoa yön yli. Seuraavana päivänä liian notkean massan pehmentimet ovat siirtyneet toiseen massaan.
Lisättävä on että vaihdettuani Katoon en ole kumpakaan joutunut tekemään, ennen kylläkin.

Sitten massaillaan?
Massasta saa tehtyä mitä vaan mielikuvitus keksii. Helmiä, riipuksia, pieniä käyttöesineitä, veistoksia, miniatyyrifiguureita, vain mielukuvitus on rajana. Hakusanaksi googleen polymerclay ja maailmalta löytyy innoittajia. Erivärejä voi yhdistää ja sekoittaa uusia värejä. Hyvä kuitenkin muistaa työskennellessä, että jos vaan mahdollista aloittaa vaaleimmasta ja etenee tummempaan. Etenkin valkoinen väri on armoton. Pienikin hippu muuta saa sen likaiseksi, eikä edes huolellinen työvälineiden puhdistaminen aina auta. Massan sisään voi laittaa metallilankaa joka tukee pitkiä tai korkeita ohuita töitä. Isoja palloja saa kevyemmäksi tekemällä sisälle foliopallon. Mitä vaan mikä kestää uunissa paistamisen
Kumihanskoilla vältät sormenjäljet, mutta muutoin et hanskoja tarvitse.
Massaa voi leimata, siihen voi sekoittaa erillaisia kimalteita ja jauheita. Työkaluja ja tapoja on lukematon määrä, omasi löydät rohkeasti kokeilemalla.

Miten ne työt sitten paistetaan?

Ihan kotiuunissa. Ja uunia voi käyttää vielä sen jälkeenkin ruuanlaittoon. Ainakin Kato on CE merkitty, ja myrkytön. Paistoaika ja lämpötila vaihtelee merkin mukaan. Tämä ohje on vain Katosta tehdyille töille. Kato ei kutistu uunissa eikä muuta väriään, läpikuultavaa lukuunottamatta. Töissä joissa läpikuultavaa on käytetty, suosittelen paistamaan 130C asteessa 30min, kun taas muita töitä noin 145C asteessa 12min. Katon suositeltu paistolämpötila on 130-150C ja paistoaika 10-30min. olen kuitenkin huomannut että läpikuultava alkaa helposti kellertää 150asteessa, joten siksi suosittelen sille matalampaa lämpötilaa.
Paistoalustana käy se työskentelyssä käytetty kaakeli. Kuitenkin pyöreisiin muotoihin, kuten vaikkapa helmeen jää tasaisella paistettaessa painauma, joten helmiä paistan kopiopaperista taitellulla haitarilla. Veistoksia ja figuureita voi tukea erillaisin foliosta tai rautalangasta tehdyin tuin. Yksi tapa paistaa on haudata työt leivinjauheeseen, jolloin koko työ upotetaan leivinjauhe kekoon ja paistoaikaan lisätään 5min.
Jos olet epävarma uunistasi suosittelen hankkimaan paistolämpömittarin. Työn polttamista tulee varoa. Palaessa työstä irtoaa todella erikoinen tuoksu, pinta muuttuu lasikiiltoiseksi ja alkaa kuplia. Mikäli työ palaa, sammuta uuni, avaa luukku, tuuleta hyvin, ja poistu tilasta. Palokaasujen (minkäänlaisten) haisteleminen ei ole suositeltavaa. Koska palamisen alkuvaiheessa työhön tulee todella kaunis lasimainen kiiltävä pinta, tiedän töitä poltettvan tahallasestikin. Älä kuitenkaan koskaan ylitä 175C lämpötilaa, ja tarkkaile uunia sillä pinta alkaa kuplia hyvin nopeasti jolloin työ menee pilalle. Tahallinen poltto vain omalla vastuulla enkä suosittele kuin kokeneille massailijoille.

Onko työ sitten valmis?

On, jos siltä tuntuu. Työn voi paistaa uudelleen ja uudelleen, ja toisinaan eri työvaiheiden erikseen paistaminen helpottaa työskentelyä. Tärkeintä paistamisen jälkeen on kuitenkin muistaa että juuri uunista tullut työ on hauraimmillaan, joten työn kannattaa antaa jäähtyä rauhassa. Uunista tulleen työn voi maalata, hioa, kiillottaa, lakata, sitä voi kaivertaa, ja edelleeen vain mielikuvitus on rajana. Paistettu työ ei enää palaa muovailtavaan tilaan uudelleen, mutta jatkokäsittelylle on monta mahdollisuutta.

Copyright Helmikeskus, www.helmikeskus.net

Uudistuksia

maanantai, kesäkuu 18th, 2012

Eipä kannata pelästyä, kauppa on on ollut moena päivänä hiukan erinäköinen ja on täällä blogin puolellakin muutoksia nähty. Tämä pikkunen facelifti jatkuu pitkin kesää, toivottavasti suunnilleen elokuussa kauppa ja blogi näyttävät suunilleen sille mitä halusinkin. Teen kuitenkin iltaisin aina hiukan sitä sun tätä. Testaan ja teen uudestaan. Voin mennä metsäänkin, mutta korjailen sen sitten myöhemmin. Niinkun nyt täällä, täällä on nyt paljon muokattavaa. Ei tänään, mutta ehkä huomenna, tai sitten ylihuomenna. Kesän aikana jokatapauksessa. Kaupasta muuten kannata kurkata syksyn kurssit. Muttta nyt taas jatkan näpertelyäni :)

Helmiplaneetta messut 4.2.2012 ja muuttojuttuja ja aikataulua

keskiviikko, helmikuu 1st, 2012

Lauantaina olisi kirkkonummella messut jonne kannattaa tulla. Olen pakanut melko mielettömiä tarjouksia meidän mukaan. Nyt niitä on muuton takia erityisen paljon, kun tämä muutto hiukan tuli puskista. Itseasiassa ihan puskista. Mun tartteekin hypettää ensin muuttoa.

Niin helmikeskus muuttaa. Ei ollut tarkoitus, eikä mielessä edes käynyt tuo tila mihin me muutetaan. Vuosi sitten me käytiin katselemassa tiloja, ihastuttiinkiin erityisesti yhteen keskustan kiiltävään liiketilaan. Mutta sitten testissä näkyi se toinenkin viiva ja ajateltiin ettei kannata ottaa kallista tilaa keskustasta kun Pasi joutuu yksin hoitamaan aika pitkälti kauppaa kun olen äitiyslomalla. No jos meillä vuosi sitten oli jo ahdasta niin arvatkaapa mikä tilanne on nyt? Ei nurkkaa jossa ei helmiä olisi, paitsi lastenhuoneet. Niimpä Pasi tammikuun alussa sen sitten suustaan päästi; pitäisikö kokeilla vuosi kuitenkin (vuosi koska vuokrasopimukset on yleensä vähintään vuoden mittasia yrityksille).

No sitten tuli ristiäiset, pikku neidistä tuli Vilma. Mutta siinä sivussa sitten kävi ilmi että meille sopivan kokoinen ja hintanen tila olisi vapaautumassa. Tila ei keskustan kiiltävä liikehuoneisto vaan kaanaan koululta iso luokkahuone. Niille jotka ei poria tunne, kaanaa on pieni kylä yyterin vieressä, tervetuloa ostoksille jos yyterissä poikkeatte :) No, monestaki syystä se oli meille ihan loistava ratkaisu. Tarkoitus ei ole että ollaan auki tai kiinni kuten normi kaupat, vaan ollaan auki sopimuksen mukaan kun tarvetta on, ja sitten toisinaan pidetään yleisiä avoimia ovia. Mutta siis koska tahansa voi laittaa postia että haluaa tulla ostoksille niin järjestetään kauppa auki.

Koska tila tuli vastaan ihan vahingossa, ei oikeen ole ollut aikaa pitää mitään muuttomyyntejä. Kaupassa on nyt tarjouksia, ne on voimassa 4.2.2012 asti, joten pidä kiirettä jos niistä tahdot hyötyä. Muuten tarjoukset (eri) lähtee messuille mukaan. Ja näistä siis ensimmäisnä luvassa on Helmiplaneetta nyt lauantaina. Niimpä sinne lähtee parhaat tarjouksetkin. Muistutuksena kuitenkin, meillä ei vieläkään ole pankkikortti vekotinta, joten varaa käteistä mukaan.

Muuten asiat etenee niin että soittelen nyt ja kyselen avainta, Pasi maalaa seinät perjantaina, tarjoukset loppuu lauantaina, sunnuntaina asennan maksunappulat (joo meille vihdoin tulee sellaset), ja seuraava viikko viedään laatikoita ja varastoa ja sitten olisi tarkoitus viedä viikonloppuna kalusteet ja siirtyä lopullisesti sinne. Eli jos kaikki menee niinku strömsössä ni maaanantaina 13.2 on kaikki paikoillaan koululla. Aika näyttää miten menee. Ajatus kuitenkin olisi ettei kauppa ole missään välissä kiinni. Ensiviikolla ja seuraavalla saattaa tilausten käsittely olla kuitenkin hiukan hitaampaa kuin normaalisti, joten varautukaa pieneen takkuiluun.

Niin, ja korukuva, mitä postaus olisi ilman korukuvaa?

Tämä koru lähtee messuille malliksi, muutaman kaverin kanssa antamaan ideoita. Mutta siinäpä kaikki tällä kertaa, paitsi että on mainittava että nyt näppäimistöstäni kuolemaa tekee e, joka jää tulemati jollei ajatuksella paina. Niimpä kaikki hölmöt kirjoitusvirheet, vaikka oikoluin niitä taatusti jäi, laita e sinne väliin, ehkäpä sitten se näyttää selkeämmälle. Nyt ei muuta kun että nähdään messuilla lauantaina tai sitten kaanaassa kun sinne ollaan muutettu :)

Nikkelitestiä ja direktiiviä

perjantai, joulukuu 16th, 2011

Aihe josta moni kyselee, ja hyvä niin, asiasta on hyvä olla kiinnostunut. Varsinkin te jotka teette koruja myyntiin, myyjän olisi ihan hyvä tietää hiukan mitä myy.  Kuvat aiheesta näin meillä testataan.

Koruja, ja tuotteita jotka tulee pitkäaikaiseen ihokosketukseen koskee EU:n nikkelidirektiivi (94/27/EC, VNp 2/2000 ja  2004/96/EY, VNa 494/2005), joka kieltää myymästä lävistyskoruja ensikoruiksi joista liukenee nikkeliä  0,2 µg/cm² tai enemmän (tämä siis koskee  niitä koruja jotka laitetaan rei’ityksen ja lävistämisen yhteydessä) ja muita koruja joista liukenee nikkeliä 0,5 µg/cm² tai enemmän. Nikkeli direktiivin mukainen ei siis tarkoita nikkelitöntä, vaan nikkelidirektiivi antaa raja-arvot paljonko nikkeliä tuotteen pinnalta saa liueta. On kuitenkin väärin myydä tälläistä tavaraa sanalla nikkelitön. Sanalla nikkelitön myytävän tuotteen tulisi olla nikkelitön, kts vanha kuluttajaviraston artikkeli aiheesta.

Sieltä artikkelin lopusta voi lukasta että valmistaja, maahantuoja ja myyjä vastaa siitä että tuote on turvallinen ja siitä annetaan oikeat tiedot. Koska voin rastia ruudut maahantuoja ja myyjä (ja utr osissa valmistaja) otan asian vakavissani, niimpä se tarkoittaa että varmistan asian, ja sitten varmistan uudestaan. Käytännössä se tarkoittaa että nikkelittömyys meillä testataan kahdella eri menetelmällä, joka ainoasta tuote-erästä. Poikkeuksetta.

Ensin se varmin tapa; massaspektrometri. Tämä härveli on liian kallis yksityiseen tai pienyrityksen käyttöön, joten tälläistä ei kotoa löydy. Kuitenkin vaadin tämän tuotteita tilatessa lähettäjältä. Massaspektrometrin toimintaa en osaa selittää omin sanoin, enkä oikeastaan ole edes varma olenko toiminta periatteen ymmärtänyt oikein joten linkitän wikipediaan. Kuitenkin tässä yhteydessä se tarkoittaa että saan sähköpostilla pdf tiedoston jossa on kippura mistä näkee mitä aineita on missäkin metalliosassa., ja laitan viestiä joka tilöauksen yhteydessä että tahdon uudet tulokset ennenkun lähettävät tavaraa tänne. Tämä testi tehdään siis kiinassa, ja on aina riski että kiinalainen huijaa. Niimpä testaan kaikki uudelleen kun ne tulee tänne kotitestillä.  ( Ja tieto siitä että testaan tavaran uudelleen pitää myös kiinalaiset varpaillaan, karsii kummasti hinkua huijata tässä suhteessa).

Kotitestinä mulla on käytössä apteekista saatava Chemo nickel spot test. Tämä testi ei ole mitenkään luotettava, tämä testaa lähinnä onko tuote nikkelidirektiivin mukainen ja on enemmäkin suuntaa antava, kotikäyttöön sopiva sellanen varmuuden vuoksi testi. Testi on nestemäinen, tippa nestettä pumpulipuikkoon, hierotaan testattavaan pintaan 30-60sekuntia, jos puikko alkaa punertaa sisältää tuote todennäköisesti nikkeliä. Se ettei testi punerra, ei tarkoita että tuote olisi nikkelitön ja dimetyyliglyoksiimi värjää myös raudan suolat punertavaksi.

Tässäpä vielä esimerkki:

Ensin meille tulee laatikko. Tällä kertaa sisältä löytyi antiikkihopeisia ja hopeoituja sydänlukkoja. Ja itseasiassa samalla  tuli myös laatikko rengasketjua, mutten sitä jaksanut kuvata, tylsiä tälläset kuvat.

Sitten leikitään kemistiä. Sen verta tiukkaa tavaraa että vähintään ikkuna auki kun testaillaan. Testin lisäksi siis kumihanskat, pumpulipuikkoja, testattavat romut ja euron kolikko.

Sitten testitulokset: hopeoitu sydänlukko negatiivinen, antiikkihopeasta lähti mustaa mutta tulos negatiivinen, rengasketju negatiivinen, euron kolikko positiivinen. Euro oli mukana siis siksi että saataisiin joku postiivinenkin tulos, ei se normi päivään kuulu.

Blogihiljaisuus… raskauskuulumisia ja silleen

maanantai, lokakuu 31st, 2011

Loppumetreillä mennään, enää on ihan maximissaan 4viikkoa. Mä olen ihan loppu, joten tästä todennäköisesti tulee melkonen rutina. Sellanen että jos olet mun naamakirja kaveri, niin ei ole mitään uutta, sama linja jatkunut jo monta viikkoa, kunhan koostan ne tähän. Laitan mä tähän yhen helmikuvan siitä mitä syksyn aikan on odotettavissa, mutta menee raskausrutinalla.

Mä oon ihan loppu tähän odotteluun. Itseasiassa pieni piru istuu olkapäällä ja käskee googlettaa synnytyksen käynnistysvinkkejä. Kyllä ihminen on vaan tyhmä, meinaan tiedän ihan hirveen hyvin ettei sellasia ole. Tai on, muttei ne toimi. Ja kyllä oon kokeillu, esikoinen viipyi viikolle 42+3 ja toinen häädettiin 41+4 kun oikeen tiukasti sitä vaadin. Tän mä oon oon laskenu tohon mun neljään viikkooni, ja mä en kyllä millään jaksas enää kolmatta turhan pitkään viihtyvää, voisinko mä saada ees yhen joka  osaa tulla itekseen ja ajallaan? Toisaalta melko pelottava ajatus, kaveri naureskeli mulle kun sanoin etten mä tiedä yhtään koska sairaalaan ees kuulus lähteä, mutta mistä mä sellasia tietäsin, mun käsityksen mukaan sinne lähetään kun on aika varattuna ja toivotaan etteivät lähetä enää kotiin…

Isoin syy mun kypsymiseen on ettei mun vaan ole yhtään hyvä olla. Selkää särkee lähes jatkuvasti, vaikka o se nyt parempi. Se meinaan sanoi sopimuksen irti 6 viikkoa sitten, en meinannut päästä sängystä ylös, ja tietty suunnilleen kaikki toimivat kipulääkkeet on raskaana olevilta kiellletty. Siihen kaupan päälle lapsi on todella matalalla. Sain pelottavia perätila arvioitakin pari, kun päätä ei tahtonut löytyä. Ultralla se löytyi ihan oikeasta suunasta (luojan kiitos), mutta liikkuminen ja asennon etsiminen on hankalaa. Ei tee mieli istua koneella kirjottelemassa blogiin kun joka suutaan kolottaa oli miten perin vaan. Eikä tämä pirun romu tee enää yhteistyötä. N-kirjain on jotenkin jähmeenä, kai siellä alla on joku pullanmuru, välillä se ottaa mutta yleensä ei. Ja tässä joku osa sökönä, 5 päivää viikosta tämä kaatuilee jatkuvasti, ja kahtena toimii kun junan vessa. Enkä mä jaksa syventyä etsii vikaa nyt, katsotaan synnytyksen jälkeen onko tästä vielä koneeksi vai joko olisi aika hankkia uusi työjuhta. Jokatapauksessa oon hiukan päättänyt että kunhan olen kahtena etin aikaa blogille edes kerran viikossa. Ei se nyt niin iso homma ole vaikkapa napata yhtä korukuvaa näytille.  Ja sitäpaitsi, mulla on ainakin 10 aihetta/ohjetta jonossa jonossa jotka oon luvannu askarrella.

Siinä sitä rutinaa jo olikin. Ja vaikka nyt miten irvistän niin ei ole lähtöä tulossa. Dääm. Kai se sitten on hyväksyttävä tältä illalta. Kaupan uutuspuolella on ollut hiukan ihmettelemistä varmaan tutuilla asiakkailla. Ihmeen hiljasta jos tarkennan. Viime kesänä tavarantoimittaja jota käytin lakkasi toimittamasta tavaraa, ja näin ollen me oltiin sitten syksyn messuilla melkeimpä lirissä kun eipä juuri ollut uutuksia. Tai ei ainakaan sitä mitä olin ajatellut. Ainahan mulla täällä jotain on, joten ei ihan tyhjin käsin jouduttu menemään, ja kauppaankin on löytynyt jotain uutta. Ensimmäinen pieni erä tulikin muutama viikko sitten toiselta toimittajalta ja uutta odotellaan parin viikon sisään. Tietty tää vauvakuvio voi sitä hiukan sotkea.

Ei muuten pitäisi oikeen olla isoa vaikutusta, joku päivä jää tilaukset pakkaamatta luultavasti kun Pasi tulee mukaan synnärille.  Mun villi veikkaus on että se olis se 21. päivä, tai siihen mä tähtään, sillon en enää kotiin suostu ;) Sillon vaikutusta kauppaan tuskin ees huomaa jos siihen menee. Sähköpostien kanssa pitäisi olla ihan hyvä tilanne, toivottavasti parempi kun koskaan. Tuotekyselyjä ei pahemmi kannata laittaa, niihin voi vastauksen saaminen kestää mutta muissa asioissa Pasi auttaa.

Niin odottelen uutta tavaraa kauppaan. Jouluksi on yksi juttu, mutta muuten menee melko keväiseen helmeen. Ja koska hormoonit o pehmentäneet mun pään lopullisesti, mä odottelen hirmu hingulla tälläsiä:

Messukuvia kirkkonummelta ja lahdesta

tiistai, syyskuu 27th, 2011

Ja hei, kiitoksia kumpaankiin järjestäjille ja kaikille asiakkaille. Nappasin muutaman kuvan kummastakin, ja kuvia mukana olleista esimerkkikoruista jotka sitten löysi uudet kodit messuilta:

Ensin reipas apulainen masalasta joka esitteli miten spinneri toimii. Kunhan joku muu reipas toimertuu löytää kyseinen vekotin tiensä kaupan hyllyllekin.

Muuten pöytä näytti tältä:

Ja loput samaa pöytää kun masalan metrit ei mahtunu yhteen kuvaan…

Sitten pari korua (molemmat siis myyty), ja varmaan meidän nähdyin laatikkokin:

Sitten lisää koruja:

Sitten lahteen, siellä meillä ei ollut apulaista esiintymässä, ja pöytääkin vähemmän:

Sitten koruja… Näissä on jokaisessa lappu kiinni josta löytyy resepti korun tekoon, ne siis on esimerkkeinä mukana miltä helmet näyttää eri yhteydessä ja antamassa ideoita, mutta kaikki korut on kuitenkin myytävänä, muuten noita kertyisi vuoren verran… Ja siis nämä esimerkit myytiin messuilla, joten niitä ei ole tulossa kauppaan mutta jospa ne vielä blogissakin kelpaisi esimerkiksi.

Ensin vanha malli uudessa asussa strassirondelleista ja huurrehelmistä. Päätimpä pistää reseptin tännekin, eli korussa on:

Sitten helmiäislasihelmistä kuparista linkitetty koru, tässä käytetty:

Sitten spinnerillä siemenhelmistä ja särmikkäistä lasihelmistä, eli:

Helmiäislasihelmistä, helmihatuista ja lasirondelleista UTR renkaalla, toisin sanoen:

Spinnerillä jälleen siemenhelmistä, ja huurrefoliosydämestä:

Känykkäkoru oli mallina keijusta:

Ja viimeisenä rannekoru:

Siinä oli messut tältä vuodelta meidän osalta, mutta nähdään taas ensi vuonna :)

Ja hupsis, nyt huomaa kuinka paljon kaupasta taas on kaikkea loppu, tarvii varmaan tehdä asialle jotain…