Archive for heinäkuu, 2015

Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku

perjantai, heinäkuu 31st, 2015

Viime viikonloppuna meillä oli esikoisen rippijuhlat. Leivon ahkeraan, mutta massalla kuorruttetua kakku vaan kerran kaksi vuodessa. Joka kerta onnistun kerämään itseni täyteen uskoa, tällä kertaa kakusta tulee hieno ja ei ole muuta vaihtoehtoa kuin onnistua. Nyt mä osaan, ja ymmärrän missä menin viimeksi metsään. Yksi syy tällä mun sitkeelle itseuskolle on varmaan se että pyörittelen massaa lähespäivittäin, voiko sillä nyt olla sitten niin iso merkitystä onko massa syötävää vai ei?

Ja joka kerta tipun korkeelta ja kovaa, ei musta tule kondiittoria, ja kyllä niillä massoilla vaan on eroa. Ja syötävistä olen kokeillut kaikkea mahdollista, mutta silti en koskaan ole tyytyväinen lopputulokseen. Seuraavaa kakkua saakin taas odotella, ei ollut mun juttu, alla kuva kakusta millanen siitä lopulta tuli.

Vaan kakku ei ensin näyttänyt tuolta. Opein kuinka täkeä asettelu on. Mietein miksi kakku on jotenkin niin kovin synkkä, mutta en millään keksinyt missä vika ennenkun otin kuvan. Alla kuva kakusta ennen muutosta:

Euroclay carnival 2015 Slovenia, swapit

torstai, heinäkuu 30th, 2015

Juhuu, mun swapit on valmiit \o/

Mitkä ihmeen swapit? Viime vuotiset löytyy jostain aiemmasta postauksesta, viime vuonna oli oli neliö jokaselta jokaselle. Tänä vuonna jokanen tekee energiapyramidin 4 kolmiosta jotka on saatu muilta osaanottajilta. Mun 4 kolimiota on valmiit, oon kerranki ollut ajoissa.

Hieno piirros tuossa paperilla on luonnos,  teen usein jonkun näkösen piirrustuksen että ajatus pysyy kasassa. Piirrokset on tätä luokkaa, hahmotan siitä ihan riittävästi mihin olen menossa. Ja kyllä noista just sellaset tais tulla. Oon tyytyväinen, ja se riittää.

Jep, tää oli nyt just sellanen täsä tää ny olis, tein tälläsen postaus.

Ja tietty lupaan kirjotella millaset vaihdossa saan kun se aika on.

Hyvä tapa pilata harrastus on tehdä siitä työ

lauantai, heinäkuu 25th, 2015

Ei, emmä valita, mä rakastan mun työtä.

MUTTA. Ei tää oo aina pelkkää helmillä tanssimista. Välillä mun pitää shoppailla helmiä kauppaankin, ikävää ;) Ei vaan, tilausten tekeminen tukusta on yksi osa mun työtä. Ja teen sen ihan väärin. Varmasti olisi kaupallisesti järkempää miettiä tarvetta enemmän kuin tahtoa, mutta yleensä tilaukset tulee tehtyä puhtaasti siltä pohjalta että mulla on visio. Ja se mulla yleensä on tilausta tehdessä, ihan kristallin kirkas ajatus siitä mitä yhdistän mihinkin, ja voi noista sais kivat korvikset.

Ongelma kuitenkin on se että teen tilauksen tukkuun, se tarkoittaa että sitä tarvitsee odottaa. Ja odotellessa se visio joskus unohtuu. TAi sitten helmet saapuu kiireen keskelle. Naputan ne hätäsesti kauppaan yhtä hätäsesti otetuilla kuvilla. Ennen otin sivuun itelleni muutaman sieltä täältä, että kun kiire hellittää saan visioni toteuttaa. Työhuoneeseen vaan alkoi kertyi ylipursuava varasto odottavia visioita, samaan aikaan kun pää tuotti niitä lisää.

Olisko nyt hyvä hetki korukuvalle? Joo, on.

Tosiasia onettei se mun kiire hellitä oikeastaan koskaan, sitä on turha odotella. Jos nyt sattuu käymään se vahinko että aikaa on, en raaski ottaa kaupasta kun usein ne on ollut sitten kaupallisestikin kuitenkin ihan hyviä hankintoja, joku muukin on niistä visioita saanut. Antaa olla kaupassa, on mulla muitakin helmiä vielä ihan riittämiin. Ja niin jää usein sekin visio sitten vaan sinne mun korvien väliin pyörimään. Yleensä päädyn koruja tekemään niistä helmistä jotka kaupasta on jo loppu.

Jos tuotetta tulee 10kpl varastoon, varastosaldoksi tulee 9. Ei se yksi ole mulle varattuna, vaan se on siltä varalta että jos käy jotain, esim joku tuote täytyy lähettää syystä tai toisesta uudelleen. Joo, niinkin joskus käy. Sitten kun ne 9 on myyty, täällä pyörii yksi ilman omistajaa. Ei sitä aina laita kauppaan, se päätyy messuille, kurssille tai sitten mä teen siitä korun. Se vasta järkevää, on tehdä malli tuotteesta joka on jo loppu.

No, nyt mä vähän eksyin aiheesta. Tällä kertaa päätin olla fiksu. Kesä on se ainoo hetki vuodesta kun mulla ei ole kiire. Tai on mulla, mutta ei sellanen. Niimpä nt kun sain uudet ihanat helmiäiset kotiin jätin niistä rimpsun tai pari keittiön pöydälle, ja ilmoitin helmeileväni. Onneksi mulla on aviomies joka tukee ja kannustaa ja ennenkaikkea ymmärtää. Niimpä se huolehti lapset ja mä sain helmeillä.

Ylemmässä korukuvasssa on esim violettia helmiäislasihelmiä ja savunharmaita särmikkäitä rondelleja. Sydän lukkoa, sydän riipusta ja iki ihanaa sulkaa. Ja tietenkin, USKO TOIVO RAKKASU RENGAS.

Toisessa korukuvassa onkin sitten taas tätä helmiäislasihelmeä.

Näin. Nyt mä oon tyttyväinen itteeni. Se oli ekat kaksi kuvaa. Hyvä minä. Mulla on paljon lisääkin kuvia koska mä sain helmeillä ihan rauhassa hyvän aikaa. Useampana päivänä. Nämä ei mene korkauppaan, ainakaan vielä. Nämä lähtee kursseille malleiksi ja messuille myyntiin.

Oikoluen joskus toiste, sori…

Olen huono bloggaaja

lauantai, heinäkuu 18th, 2015

Olen pitkään pohtinut mitä tällä blogille tekisin, ainakin päivittää alusta tarvitsisi. Mutta mitä muuta?

Aikatauluni on kiireiset, ja tuntuu ettei kiire ainakaan jatkossa helpota. Blogi on se mille ei tunnu löytyvän aikaa millään, viime syksyn ecc esittelykin on vielä kesken ja uusi on jo ihan nurkan takana. Se voisi kai olla hyvä lähtökohta. Muta muuten, mitä muuta? Korukuvien postaus tuntuu aina niin kovin väkinäiselle. Sellanen korukuvablogi ei vaan ole mun juttuni. Laitampa esimerkin.

Korukuvan yhteyteen pitäisi tulla jotain tekstiä. Täs on ny tällänen. Ei kelpaa, mun pitäisi nyt kertoa hienosti korun synnystä. Pyörittelin massapalloja ja laitoin pari lamppuhelmee ettei olis niin lyhyt. No ei mennyt ihan nappiin tuokaan. Ei vaan irtoa kuten sanoin. Pitäisi kertoa kuinka pyörittelin violetit ruusut rakkaudesta ja yhdistin ah niin kauniisti hohtaviin foliohelmiin jotka sävyn puolesta oli juuri täydelliset ja yhdessä niistä tulisi kiva kontrasti hohtavan ja matan helmen välillä. Kuinka violetit ruusumillefiorit kuiski että tahtovat helmiksi, miten suurella ja kauniilla ja upealla inspiraatiolla koru on tehty. Mutta kun oikeasti se on enempi se tein ny tälläsen. Täsä tää ny olis. Ja jos haluaa jatkaa ni käytin tähän näitä helmiä (no, nyt mä en jaksa edes linkittää oikeasti).

Aika näyttää. Samaa ryhtilikettä mulla on ollut koko blogin historian läpi, nyt alan reipastua. Ja ehkäpä viisi postausta ilmestyy kunnes taas unohdan ainakin puoleksi vuodeksi.